keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Pimeällä ajoa

Nyt pääsee jo testailemaan valoja kunnolla. Tilasin viime syksynä "kiinanihmeen" DealExtremestä, mutta se saapui niin myöhään etten ehtinyt ajaa kuin yhden lenkin ennen lumentuloa. Nyt sitä on päässyt testaamaan kunnolla, eikä hankinta ole tuottanut pettymystä. Valoa löytyy samaan tapaan kuin Rolls Royce tapasi ilmoittaa moottoritehon - eli "riittävästi".

maanantai 27. syyskuuta 2010

Mtb-O SM

Kisaviikonlopun saldo on vähän kaksijakoinen. Lauantain sprintti meni täysin penkin alle. Etsin nelosrastia varmaan 10 minuuttia. Sprintti oli siinä ja oli jo vähällä etten keskeyttänyt. Ajoin kuitenkin maaliin, ihan kokemuksen vuoksi. Olin niin tympääntynyt etten viitsinyt edes katsoa tuloksia tulosluettelosta. Sunnuntain pitkä matka oli sitten armeliaampi. Vaikka pummeja tuli usean minuutin edestä olin kuitenkin lopputuloksissa kuudes. Pitkällä matkalla voi ajamalla paikata osan virheistä, muttei kaikkia. Sää oli molempina päivinä suorastaan loistava kun ottaa huomioon mikä keli oli Kokkolassa lauantaina.
Published with Blogger-droid v1.5.8

maanantai 20. syyskuuta 2010

Lenkkeilyä

Pitkä lenkki jäi viikonloppuna ajamatta, mutta sen sijaan sain lauantaina mahdollisuuden käydä pitkästä aikaa Emilin kanssa lenkillä. Se tuntui hyvältä. Sunnuntai-iltana kävin iltalenkillä Hannun kanssa. Iltakahdeksalta alkaa lamppu olemaan pakollinen varuste. Onneksi sellainen löytyy.

FRWD:hen tarvittaisiin uusi sykevyö. Välillä tuntuu siltä että olisi mukava saada jonkinlaista dataa tehdyistä lenkeistä. Reitin saa toki tallennettua ilman sykevyötäkin, mutta se on tuntunut vähän turhauttavalta.

Toinen vaihtoehto olisi bluetooth-sykevyö Endomondo Sports Trackeria varten. Se ei tosin tallenna reittiä läheskään niin tarkasti kuin FRWD. Etuna on sitten se että sitä voi lenkin aikana käyttää navigointiin. Karttamateriaali on kuitenkin maastokäyttöä ajatellen vaatimaton. Milloinkahan kansalaisen karttapaikan materiaali saadaan navigointikäyttöön?
Published with Blogger-droid v1.5.8

maanantai 6. syyskuuta 2010



Yhdistelmä maantiekiekot+maastopyörä on ehkä hieman oudon näköinen, mutta olen todennut sen toimivaksi. Kevyesti rullaa ja tuntuma on aivan samanlainen kuin maantiepyörässä.

perjantai 3. syyskuuta 2010

Maantiekiekot

Luovuin maantiepyörästä koska se vain roikkui autotallin katossa. Järkeilin että maasturiin sopivat maantiekiekot ajavat saman asian niillä kilometreillä mitä minulla kertyy maantiellä. Saa nähdä jääkö maantiekiekotkin roikkumaan autotallin kattoon. Täytyy vielä käydä hakemassa maantiepakka että pääsee testaamaan miten yhtälö toimii. Aika huvittavan näköinen yhdistelmä se kyllä on kun laittaa maantiekiekon joustohaarukkaan :-)
Published with Blogger-droid v1.5.8

tiistai 17. elokuuta 2010

Voihan litku sentään...

Kävin illalla tarkistamassa olisiko kenties joku innokas lähdössä nuorisolenkille. Kun ketään ei näkynyt, päätin ajaa lenkin itseni kanssa. Olin joka tapauksessa urheilutalolla, joten päätin heittää lenkin Trullevin nokkaan. Ajoin kaikki Halkokarin kivikkopolut ensin ja suuntasin siten keulan kohti Trullevia. Menomatkalla Jaakko tuli vastaan ja vaihdoimme muutaman sanan ennen kuin jatkoimme matkaamme vastakkaisiin suuntiin. Kierrettyäni latupohjan päässä olevan lenkin ja pääsyäni suurin piirtein samaan paikkaan missä olin tavannut Jaakon, huomasin takarenkaan tyhjenevän uhkaavasti. Pysähdyin ja pumppasin lisää ilmaa renkaaseen ja kääntelin rengasta että litku paikkaisi renkaan kyljessä olevan vuotavan nirhauman. Lisäsin vielä vähän painetta renkaaseen ikään kuin varmistukseksi. Siitähän se ilo syntyi kun rengas yhtäkkiä päätti sylkäistä kaikki litkut ulos kyljestä. Jaa-ha - eipä sattumoisin ollut sisuskumea matkassa, joten ei auttanut kuin ottaa renkaan toinen reuna pois vanteelta ja laittaa paikka sisäpuolelle, repeämän kohdalle. Eipä siinä olisi ollut mitään jos olisi ollut kompressori tai edes hiilihappopatruuna käytettävissä että olisi saanut renkaan nousemaan vanteelle, mutta kun ei ollut. Yritin varmaan puolen tunnin ajan asetella ja käännellä ja pumpata saadakseni renkaan nousemaan vanteelle, mutta tuloksetta. Ei auttanut muu kuin nöyrtyä ja soittaa appiukko hakemaan...

Summa summarum voidaan kai todeta että tästä ei ole syyttäminen litkuja eikä muutakaan "teknistä" yksityiskohtaa. Syy oli vain ja ainoastaan itsessäni, kun olin alkanut luottaa litkuihin siinä määrin että sisuskumikin oli jäänyt matkasta. Jatkossa sisuskumi alkaa taas kulkea mukana.