Ostin ensimmäisen maastopyöräni lähes "heräteostoksena" vuonna -93. Alusta alkaen ajatukseni oli käyttää ostostani siihen mihin se on tarkoitettu - eli tavoitteena oli välttää kestopäällystettä. En ole edelleenkään muuttanut käsitystäni ja kokemuksia onkin kertynyt monenlaisista poluista. Paljon on kuitenkin vielä näkemättä ja kokematta ja nälkä on edelleen suuri...
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
"Viisaus ei asu meissä..."
Laulun sanat kuvaavat aika hyvin tämän päivän pyöräilyä - en nyt tarkoita pyöräilyä itsessään, vaan suoritustehon jakoa. Teimme Juhan kanssa pitkän lenkin Kruunupyyhyn iltapäivällä ja olin jo haudannut ajatuksen siitä että menisin illalla pyöräsuunnistamaan. Kotimatkalla se pieni sisäinen pyöräsuunnistaja kuitenkin nosti päätään ja ilmoitti haluavansa suunnistamaan. OK - kävin vain kotona kääntymässä, nappasin karttatelineen ja emitin lennosta, vetaisin pari lasillista mehua huiviin ja lähdin pyöräsuunnistamaan. Se mikä tässä nyt on niin epäillyttävää on se että ensin vedetään 4h peruskestävyys-lenkkiä ja sen päälle sitten tunnin vauhdinkestävyysharjoittelua! Täytyy myöntää että paras terä ei tahtonut löytyä :D Lopussa olin niin puhki että rollaattorilla liikenteessä olevat mummot olisivat pyörineen rinkiä ympärillä. Onneksi ne ovat harvassa Saarikankaalla. No, pohja-aika ilmeisesti tuli tehtyä, mutta siinä oli paljon tuuria pelissä. Ei näin - ei.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti